Uutistiedote

Myöhempien aikojen pyhien johtajat eri puolilla maailmaa tukevat toimia, joilla edistetään uskonnollisesti sorrettujen hengellistä parantumista

Vanhin Jeffrey R. Holland ja sisar Sharon Eubank olivat mukana isännöimässä Windsorin konferenssia virtuaalisesti

Kesäkuun 21.–23. päivinä historiallisessa Cumberland Lodgessa Windsorissa Englannissa järjestetyn vuoden 2021 AMAR Windsor Dialogue Conference -tapahtuman pääaihe oli miljoonien pakolaisleireillä elävien ihmisten henkinen ja emotionaalinen terveys sekä tuki, jota he tarvitsevat uskonsa ilmaisemisessa.

Vanhin Jeffrey R. Holland, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon apostoli, ja Sisar Sharon Eubank, myöhempien aikojen pyhien avustusjärjestön (Latter-day Saint Charities) johtaja, osallistuivat maailmanlaajuiseen tapahtumaan Zoomin välityksellä. Konferenssia isännöi AMAR-säätiön puheenjohtaja, paronitar Emma Nicholson, ja sitä johti anglikaanisen kirkon piispa, tri Alastair Redfern. Tapaaminen kokosi yhteen eri uskontojen johtajia sekä tiedeyhteisön ja valtionjohdon edustajia käsittelemään uskontoihin kaikkialla maailmassa kohdistuvan vainon vaikutuksia.

Vanhin Holland painotti, että ”me emme voi yrittää ratkaista pelkästään rahalla” humanitaarista kriisiä, jonka vuoksi 90 miljoonaa ihmistä on ajettu kodeistaan pakolaisiksi. ”Meidän on edelleenkin varmistettava, että on olemassa jotakin paljon sitä voimallisempaa ja aineettomampaa. Tuo jokin on uskonto ja usko, josta ihmisten identiteetti rakentuu.

Pitäkäämme huoli siitä, että annamme heille edelleen mahdollisuuden toivoon, itsensä ilmaisemiseen, rakkauteen Jumalaa kohtaan ja omaan suhteeseensa Jumalaan riippumatta siitä, mikä on heidän tapansa uskoa.”

Vanhin Holland korosti musiikin suurta merkitystä uskonnon harjoittamisessa ja yksilön omanarvontunnon vahvistamisessa niiden keskuudessa, jotka ovat joutuneet pakolaisiksi toiseen maahan tai oman maansa sisällä. ”Meidän on tarjottava ihmisille ne siteet, jotka yhdistävät heitä ja tekevät heistä sen, mitä he ovat. Yksi niistä on musiikki, kuten se on ollut myös meille. Se on uskomaton ihmisiä yhdistävä side.”

Windsorin konferenssissa kiinnitettiin huomiota erityisesti Pohjois-Irakin sorretun uskonnollisen vähemmistön, jesidien, ahdinkoon. Paronitar Nicholson kuvaili, miten terroristiryhmät ovat ottaneet kohteekseen kulttuurisen ilmaisun: ”Musiikki on kaikilla ihmisillä uskon ytimessä, eivätkä jesidit saaneet harjoittaa musiikkia leireillä, sillä ISISin jäsenet ampuivat pappeja.”

Viulu- ja kamarimusiikin professorina Trinity Labanin musiikin ja tanssin konservatoriossa toimiva Michael Bochmann kertoi, miten AMAR kumppaneineen on huolehtinut jesidien kulttuurisista ja musiikillisista tarpeista esimerkiksi äänittämällä jesidien musiikkia ja tukemalla kuororyhmiä. Hän osoitti kiitokset myöhempien aikojen pyhien avustusjärjestölle sen AMAR-säätiölle antamasta avusta ja totesi, että yhteistyö sisar Sharon Eubankin ja paronitar Nicholsonin kanssa on ollut todellinen kohokohta hänen elämässään. ”Olemme tuoneet iloa leireissä asuville jesideille, koonneet kuoron ja saaneet säilytettyä jesidien uskonnollisen musiikin.”

Koska pakolaiset viettävät leireillä keskimäärin 11 vuotta, on ensisijaisen tärkeää huolehtia heidän henkisestä ja emotionaalisesta terveydestään. Sisar Sharon Eubank vuorostaan sanoi, että ”erittäin monet heistä ovat nähneet, kuinka heidän perheensä on tapettu heidän silmiensä edessä, tai he ovat kokeneet hirvittävää seksuaalista väkivaltaa tai muita todella vaikeita asioita. Sellainen trauma on kuin aikapommi, joka tikittää ihmisen sisällä räjähtääkseen millä hetkellä tahansa. Se on purettava varovasti turvallisessa ympäristössä ja sitä on käsiteltävä taidolla, tai traumatisoitunut ihminen jää ikuisiksi ajoiksi jumiin tähän tienristeykseen.”

Sisar Eubank viittasi Center for Mind Body Medicinen Jordaniassa sijaitsevilla leireillä toteuttamaan tutkimukseen, jonka mukaan 32 prosenttia aikuisista syyrialaispakolaisista tuntee niin syvää toivottomuutta, ettei halua enää elää. ”Ongelma on niin suuri ja vakava, ettei kukaan pysty sitä ratkaisemaan”, hän sanoi. ”Tarvitaan liittouma, jonka kaikilla jäsenillä on oma roolinsa.” Myöhempien aikojen pyhien avustusjärjestö on saanut arvokasta oppia kumppaneidensa kanssa kokemuksista muissa osissa maailmaa, missä tarve on myös välitön. Näiden kokemusten perusteella sisar Eubank ehdotti kolmea ratkaisevan tärkeää asiaa. ”Ensinnäkin on tunnustettava, että hengellinen parantuminen on voimallinen lääke ja palveluiden kannalta elintärkeä. Toiseksi on tarjottava emotionaalista ja hengellistä perustavanlaatuista huolenpitoa ja muun muassa annettava esimerkkejä muista, jotka ovat toipuneet, ja siitä, miten he ovat saaneet huojennusta. Kolmanneksi emotionaalinen ja hengellinen huolenpito on liitettävä kokonaisvaltaiseen johdonmukaiseen suunnitelmaan.”

Boyce Fitzgerald, joka valvoo myöhempien aikojen pyhien humanitaarista avutusohjelmaa Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan vyöhykkeellä, puhui yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta käytännössä ja yhteistyöstä paikallisten kumppanien kanssa. Tavoitteena on enenevässä määrin auttaa perheitä huolehtimaan toimeentulostaan panostamalla koulutukseen ja omavaraisuuteen.

Konferenssiin osallistuivat lisäksi muun muassa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon Euroopan vyöhykkeen johtaja Vanhin Gary B. Sabin, G20-uskontofoorumin johtaja, professori W. Cole Durham, Brigham Youngin yliopiston oikeustieteen ja uskonnon tutkimuksen kansainvälisen keskuksen johtaja, professori Brett G. Scharffs ja Brigham Youngin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vanhempana tutkijana toimiva tohtori David M. Kirkham.  

Aikana, jolloin miljoonat ihmiset joutuvat jättämään kotinsa uskonnollisen vainon vuoksi, vanhin Sabin viittasi myöhempien aikojen pyhien varhaisiin kokemuksiin uskonnollisesta sorrosta ja korosti uskonnonvapauden periaatetta. ”Kaikkien uskovien ja omantunnon mukaan toimivien ihmisten vastuuna on ymmärtää tämä perustavanlaatuinen ihmisen vapaus ja edistää sen toteutumista sekä omasta puolestaan että kaikkien lähimmäistemme osalta,” hän totesi. ”Oman historiamme opetukset eivät ole hälvenneet, ja on selvää, ettei uskonnonvapautta voi pitää itsestäänselvyytenä.”

Tyyliopashuomautus:Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta kerrottaessa on asianmukaista käyttää kirkon koko nimeä, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Lisätietoja kirkon nimen käyttämisestä löytyy verkossa olevasta Tyyliopas.