”Nämä ryhmät eivät ole vain yksi tiedote kirkkojemme ilmoitustaululla. Ne ovat todellisia, eläviä ryhmiä, jotka edustavat todellista tarvetta maailmassamme.” Nämä sanat esitti eräs Ranskassa asuva Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen, joka osallistui hiljattain kirkon ensimmäiseen seksuaalisen hyväksikäytön miespuolisille uhreille tarkoitettuun toipumisryhmään Euroopassa.
Tämä verkkoryhmä kokosi 12 viikon ajaksi myöhempien aikojen pyhiä useista vaarnoista Ranskassa keskustelemaan keinoista voittaa menneisyyden trauma. Ryhmän opastajina toimivat Jeesuksen Kristuksen evankeliumin periaatteet, ja ryhmää vetivät vapaaehtoiset jäsenet, jotka ovat laillistettuja terapeutteja. 12-viikkoisen ohjelman päättyessä osallistujat kertoivat saamastaan lohdusta ja siitä, miten tarpeellinen tämä lähestymistapa on väkivaltatapauksista parantumiseen.
”Mietin, oliko minulle paikkaa täällä. Mietin, mitä löytäisin täältä ja mitä odottaa”, kertoo yksi osallistuja. ”Tässä ryhmässä vallitsee rakkaus ja tuki. Se on osoitus siitä, mitä evankeliumi on, ja osoitus Kristuksen rakkaudesta.”
Osallistujat eivät tunteneet toisiaan lähemmin ennen toipumisryhmään osallistumista, mutta heistä tuli läheisempiä, kun he keskustelivat joka viikko eri aiheista. Viime vuosina Euroopan keskisen vyöhykkeen huoltotyö- ja omavaraisuuspalvelut sekä perhepalvelut ovat tarjonneet monia resursseja, joiden avulla uhrit, kirkon johtohenkilöt ja jäsenet voivat paremmin ehkäistä seksuaalista hyväksikäyttöä ja palvella siitä kärsineitä. Nämä resurssit löytyvät erityiseltä saapumissivulta, jonka on laatinut kirkon huoltotyö- ja omavaraisuuspalvelut Euroopassa – lifehelpeurope.org. Sivustolta löytyy kullekin Euroopan maalle suunnattuja resursseja sekä mahdollisuus liittyä omalla kielellä toimivaan toipumisryhmään.
Ryhmän osallistujat olivat iältään, taustaltaan ja näkökulmaltaan erilaisia, mutta he löysivät yhteistä maaperää kokemustensa ja Jeesuksen Kristuksen parantavan voiman avulla. Suunnitellun ajan päättyessä osallistujat kertoivat, etteivät he olleet valmiita lopettamaan yhteisiä keskusteluja, jotka olivat tuoneet heidät yhteen, ja he aikoisivat jatkaa yhteisiä keskusteluja alun perin suunnitellun 12 viikon jälkeenkin.
”Meidän kaikkien välille on muodostunut yhteys. Muistan, että ensimmäisessä tapaamisessamme kaikki olivat hieman ujoja, ja nyt viimeisen tapaamisen jälkeen on vaikea kuvitella muiden jättämistä”, kertoo yksi osallistuja. ”Tunsin paljon rakkautta. Tunsin, että minua kuunnellaan. Tämä särkymätön linkki on muodostunut, eikä sitä voi ottaa pois. Tämä ryhmä on äärimmäisen tärkeä, ja sen avulla me kaikki voimme rakentaa itseämme uudelleen yhdessä.”
Monet uhrit kohtaavat näitä haasteita yksin, ja usein he saavat myös ammattiapua, kuten yksilöterapiaa. Paikallisten johtohenkilöiden ja kirkon perhepalvelujen tavoitteena on auttaa uhreja huomaamaan, miten hyödyllistä on luottaa muiden apuun, jotta voitetaan yhteinen kamppailu. Vaikka mikään tilanne ei ole koskaan sama, ryhmän osallistujat pystyivät samaistumaan toisiinsa ja löytämään rakkauden, josta puhutaan Raamatussa.
”Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän” (1. Joh. 4:9).
Yksi osallistuja sanoi: ”En ymmärtänyt, kuinka paljon tarvitsin tätä ryhmää. Olin aiemmin työskennellyt paljon itseni hyväksi, mutta tämä ryhmä auttoi minua ymmärtämään, mistä jotkin ongelmistani olivat peräisin. Käsitin, kuinka paljon kokemani väkivalta vaikutti elämääni, mutta käsitin myös, etten ole tässä yksin.”
Ryhmän toisena tavoitteena oli kouluttaa paremmin kirkon johtohenkilöitä, jotka palvelevat paikallisissa seurakunnissa ja auttavat väkivallan uhreja. Ryhmän ohjaajat ja osallistujat kertoivat keinoista, joilla heidän johtajansa voivat paremmin palvella näitä uhreja, kuten rohkaista hakemaan ammattiapua, luoda turvallinen olo uhreille olemalla painostamatta heitä, olla säännöllisesti yhteydessä ja varmistaa, että he tietävät, että heitä rakastetaan ja etteivät he ole yksin. Viimeiseen tapaamiseen ryhmän osallistujia kannustettiin kutsumaan mukaan seurakuntansa johtohenkilö, puoliso tai tukihenkilö kuulemaan, millä tavoin he ovat edistyneet ohjelman kuluessa. Kirkon johtohenkilöt toivovat, että näitä ryhmiä järjestetään edelleen maailmanlaajuisesti uhrien tukemiseksi.
”On muitakin meidän kaltaisiamme miehiä, jotka ovat kokeneet sellaista, mitä me ymmärrämme”, kertoo yksi osallistuja. ”Me voimme auttaa toisiamme ja valaista sitä, mitä olemme eläneet. Ei valaista vain sitä, mitä tapahtuu pimeydessä, vaan jakaa myös rauhan ja ymmärryksen valoa.”