Uutistiedote

Suhtautuminen mormonilähetyssaarnaajien ikää koskevaan ilmoitukseen on edelleen innostunutta ja ennätyksellistä

Candace Richinsin ensimmäinen pelikausi Utahin osavaltiollisen yliopiston naisten lentopallojoukkueessa oli kesken, kun kirkon presidentiltä Thomas S. Monsonilta tuli ilmoitus: naiset voivat palvella lähetystyössä 19-vuotiaina ja miehet 18-vuotiaina. Vaikka Richins olikin innoissaan mahdollisuudesta palvella lähetystyössä aiemmin, hän oli huolissaan siitä, että hänen stipendinsä sekä paikka joukkueessa – hänellä oli mahdollisuus päästä vuoden 2013 aloituskokoonpanoon – olisivat vaarassa, jos hän lähtisi.

Ollessaan muutamaa päivää myöhemmin uskontotunnilla lähellä yliopistoaluetta Richins tiesi, mitä hänen tuli tehdä. ”Tunsin vahvasti, että minun tuli lähteä ja tehdä se heti,” sanoo Richins, joka aloittaa lähetystyöpalvelun maaliskuussa Tukholmassa Ruotsissa. ”Päätin siltä istumalta, että lähtisin ja ettei sillä, mitä jättäisin taakseni, olisi väliä. Lähtisin vain ja palvelisin Herraa. Se oli ehdottomasti vaikea päätös, koska se ei vaikuta pelkästään minuun vaan myös valmentajaani, joukkuetovereihini, koko kouluun. – – Mutta samalla tiesin, että se oli oikein ja päätökseni oli oikea ja että kaikkia siunattaisiin sen takia.”

Samoin kuin Richinsille päätös jättää kaikki taakseen ei ole helppo kenellekään nuorelle miehelle tai naiselle kirkossa. Siitä huolimatta suhtautuminen 6. lokakuuta annettuun ilmoitukseen jatkuu innostuneena, kun edelleen ennätyksellinen määrä nuoria miehiä ja naisia täyttää lähetystyöhakemuksia.

”En ole koskaan nähnyt minkään vaikuttavan nuorten sukupolveen samoin kuin se, mitä presidentti Monson ilmoitti yleiskonferenssin lauantaiaamuna”, sanoo vanhin David F. Evans, kirkon lähetystyöosaston johtaja ja seitsemänkymmenen koorumin jäsen. ”Se, mitä me näemme, on aivan mahtava vastaus tältä sukupolvelta Herran ja Hänen profeettansa kutsuun nousta ja lähteä palvelemaan lähimmäistään ja saarnaamaan evankeliumia.”

Lähetyssaarnaajien ikää koskevaa ilmoitusta seuranneina viikkoina kirkko ilmoitti, että lähetystyöhakemusten määrä oli noussut dramaattisesti (viikoittaisesta 700 hakemuksesta 4 000:een) naisten osuuden ollessa yli puolet hakijoista. Vaikka hakemusten määrä on ilmoituksen jälkeen edelleen kaksinkertainen entiseen verrattuna, miesten ja naisten kokonaismäärä niistä, jotka ovat lähettäneet hakemuksen lokakuun jälkeen, on nyt suunnilleen yhtä suuri. Ennen ilmoitusta noin 15 prosenttia lähetyssaarnaajista oli nuoria naisia.

Mitä kirkko tekee sovittaakseen toiminnan suuremman lähetyssaarnaajamäärän mukaan

Kirkolla on eri puolilla maailmaa 347 lähetyskenttää, joista jokaisella on keskimäärin 170  lähetyssaarnaajaa. Jotta tälle uusien lähetyssaarnaajien tulvalle olisi tilaa, monilla lähetyskentillä lähetyssaarnaajien määrä kasvaa 250:een. Kun lähetyskentistä tulisi tätä suurempia, uusia lähetyskenttiä todennäköisesti avataan tarpeen mukaan.

Puhuessaan joulupäivänä lähetyssaarnaajille lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa vanhin Russell M. Nelson kahdentoista apostolin koorumista kumosi perättömiä huhuja siitä, että lähetyskenttiä avattaisiin alueille, joita ei tällä hetkellä ole avattu lähetystyölle. ”Sellaiset huhut ovat täysin perättömiä. Kiistäkää ne!” vanhin Nelson sanoi. ”Tämän kirkon johtajat menevät kirkolle uusiin maihin etuovesta. Me emme mene sisään takaovesta tai kujan kautta. Suhteemme perustuvat rehellisyydelle, avoimuudelle, nuhteettomuudelle ja täydelliselle paikallisten lakien noudattamiselle.”

Lähetysjohtajat valmistautuvat kasvavaan määrään lähetyssaarnaajia kouluttamalla jo palvelemassa olevia lähetyssaarnaajiaan niin, että nämä voivat kouluttaa uusia lähetyssaarnaajia. Lähetysjohtajat miettivät myös, kuinka he voivat parhaiten järjestää lähetyssaarnaajat kunkin lähetyskentän rajojen sisällä. Vaikka lähetysjohtajille annettu vastuu kasvaa, vanhin Evans huomauttaa, ettei se tule olemaan ylivoimainen.

”Nykyajan kirkon historiassa meillä on ollut eri paikoissa useita lähetyskenttiä, joilla on ollut 220–250 lähetyssaarnaajaa”, hän sanoo.

Koska kirkko on muutamien viime vuosien aikana sallinut joidenkin lähetyssaarnaajien 48 maasta palvella 18-vuotiaina, suurin lähetyssaarnaajien aalto lokakuun ilmoituksen johdosta tulee maista, joissa alempi ikäraja ei ollut voimassa – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Kanada ja Japani.

Myös jokaisessa kirkon 15:ssä lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa tehdään muutoksia. Koulutusaikaa kielen hallitseville ja vierasta kieltä opiskeleville lähetyssaarnaajille lyhennetään 30 prosentilla – ne, jotka eivät opettele uutta kieltä, ovat koulutuskeskuksessa kaksi viikkoa kolmen sijaan, ja niiltä, jotka opettelevat uuden kielen, vähennetään kaksi viikkoa heidän ajastaan koulutuskeskuksessa.

Kaksi viimeaikaista kehityssuuntaa mahdollistavat lyhennetyn ajan koulutuskeskuksessa. Ensiksi, kirkko aloitti 12 viikon pituisen kentällä tapahtuvan lähetyssaarnaajien koulutusohjelman vuosi sitten – ennen kuin kukaan tiesi tulevasta ikärajoja koskevasta ilmoituksesta. Tässä ohjelmassa suuri osa siitä koulutuksesta, jota koulutuskeskuksessa annetaan, opetetaan ja vahvistetaan uudestaan lähetyskentällä. Toiseksi, useita kuukausia ennen lähetyssaarnaajien ikää koskevaa ilmoitusta kirkko pani alulle tutkimuksen, joka osoittaa, että lähetyssaarnaajien kykyä oppia uusi kieli voidaan parantaa lähettämällä heidät kentälle aiemmin. Nämä kaksi muutosta olisivat tapahtuneet, annettiinpa tuo lähetyssaarnaajien ikää koskeva ilmoitus tai ei.

Lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksen kapasiteetin lisäämiseksi jokainen koulutuskeskus maksimoi tilojen käytön muun muassa laittamalla lisää kerrossänkyjä joka huoneeseen. Esimerkiksi Provossa Utahissa Yhdysvalloissa sijaitseva suurin lähetyssaarnaajien koulutuskeskus lisää lyhyellä aikavälillä kapasiteettiaan 3 000:sta 4 800:aan. Pitkän aikavälin suunnitelmia harkitaan myös. Vaikka kirkon johtohenkilöt päättivät lokakuun keskivaiheilla, ettei alkuperäistä ehdotusta Provon lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksen yhteyteen rakennettavasta yhdeksänkerroksisesta rakennuksesta viedä eteenpäin, suunnitteilla on edelleen nostaa keskuksen pitkän aikavälin kapasiteettia.

”Se, ettei niitä rakennuksia purettu, jotka olisi täytynyt purkaa tuon yhdeksänkerroksisen rakennuksen tieltä, on osoittautunut suureksi siunaukseksi lyhyellä aikavälillä”, vanhin Evans sanoo, ”koska mikä tahansa, mitä olisimme tehneet, olisi pienentänyt kapasiteettia lyhyellä aikavälillä.”

Vaikka koulutuskeskuksessa tulee olemaan samoissa tiloissa yhtä aikaa paljon enemmän lähetyssaarnaajia kuin ennen, lähetystyöosaston toiminnanjohtaja Stephen B. Allen sanoo, että kokemus koulutuskeskuksessa tulee olemaan jokaiselle lähetyssaarnaajalle yhtä hyvä, ellei jopa parempi.

”[Me haluamme] varmistaa, että jokaisen lähetyssaarnaajan kokemus koulutuskeskuksessa on hieno”, Allen sanoo. ”Se ei ole latistunut kokemus, se ei ole vähemmän arvokas kokemus. Se on noille lähetyssaarnaajille hieno hengellinen oppimiskokemus ja ilmoituksen aikaa, kun he oppivat tulemaan lähetyssaarnaajiksi.” 

Kiitollisuutta yliopistojen joustavuudesta ilmoittautumisissa

Ilmoituksella lähetyssaarnaajien iästä on myös merkittävä vaikutus Utahissa ja muualla olevien yliopistojen ilmoittautuneiden määriin.

Vanhin Evans toteaa, että kirkko on syvästi kiitollinen yliopistojen johtohenkilöille, jotka ovat ryhtyneet työhön toimiakseen niiden nuorten miesten ja naisten parhaaksi, jotka päättävät palvella. Esimerkiksi Utahin yliopisto ilmoitti marraskuun lopulla uudesta ilmoittautumisen lykkäämistä koskevasta menettelytavasta, jonka ansiosta oppilaat voivat lykätä koulutuksensa alkua jopa seitsemän lukukauden verran. Ja lokakuussa Utahin osavaltiollinen yliopisto nimitti työryhmän, joka miettii parhaillaan, mitä menettelytapoja yliopisto voi toteuttaa huomioidakseen parhaalla tavalla ne, jotka päättävät palvella lähetystyössä.

”Yliopistojen mukautuvaisuus on ollut aivan ihmeellistä”, vanhin Evans sanoo. ”Heidän halukkuutensa ottaa kirkon kanta huomioon ja sen jälkeen päästää nuoret kirkon jäsenet opiskelijoiksi siinä toivossa, että nämä palaavat noihin oppilaitoksiin lähetystyönsä jälkeen, on ollut hyvin, hyvin ilahduttavaa, ja olisimme ajattelemattomia, ellemme ilmaisisi kiitostamme jokaiselle yliopistolle, joka toimii näin.”

Richins sanoo, että hänen lähetystyöpalvelunsa auttaa häntä olemaan parempi opiskelija, kun hän palaa.

”Toivon, että palatessani olen erilainen, että olen muuttunut”, hän sanoo. ”Teen kovemmin töitä, olen ahkerampi koulussa, kehitän lahjojani enemmän ja toivon sen kehittävän minua ihmisenä.”

Miranda Rechis, joka myös on hyödyntänyt alhaisempaa ikärajaa ja joka on pian lähetyssaarnaaja Osornossa Chilessä, on samaa mieltä. Hän sanoo, että lähetystyöpalvelu auttaa häntä ”kypsymään ja ottamaan – – koulun vakavasti”, kun lähetystyö on ohi.

Lisää tilaisuuksia palvella lähetystyössä

Ei ole mikään salaisuus, että lokakuun 6. päivän jälkeen yhä useampia nuoria naisia on ilmoittautunut vapaaehtoisiksi lähetystyöpalveluun. Kirkon johtajat ovat kiitollisia heidän halukkuudestaan palvella. Ilmoituksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa kirkon apostoli Jeffrey R. Holland sanoi olevansa ”todella ilahtunut, jos tämä menettelytavan muutos sallii paljon, paljon useampien nuorten naisten palvelevan”, ja hän huomautti, että ”ne [naiset], jotka palvelevat, ovat uskomattoman menestyksekkäitä”.

Kirkon johtajat ovat yleensäkin innoissaan myös siitä, että useammat nuoret kirkon jäsenet – miehet ja naiset – voivat nyt palvella lähetystyössä.

”Tämä on rakkauden kutsu Herralta koko tälle sukupolvelle”, vanhin Evans sanoo. ”Sanoisin myös, että pyhissä kirjoituksissa tehdään selväksi ja mielestäni ensimmäinen presidenttikunta ja kaksitoista apostolia ovat tehneet selväksi, – – että me kaikki olemme yhdenvertaisia Jumalan edessä.”

Tyyliopashuomautus:Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta kerrottaessa on asianmukaista käyttää kirkon koko nimeä, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Lisätietoja kirkon nimen käyttämisestä löytyy verkossa olevasta Tyyliopas.