Vanhin Oaks puhui Oxfordissa: Hallitusvaltojen tulee turvata uskonnonvapaus

”Kukaan meistä ei voi jättää huomiotta uskonnon maailmanlaajuista merkitystä – politiikassa, konfliktien ratkaisemisessa, taloudellisessa kehityksessä, humanitaarisessa avustustoiminnassa ja monessa muussa”, sanoi vanhin Dallin H. Oaks Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kahdentoista apostolin koorumista luennoidessaan torstaina 9. kesäkuuta 2016 Oxfordin yliopiston St. Johns Collegessa.

Mormoniapostoli puhui uskonnonvapauteen keskittyneessä tilaisuudessa, jonka koollekutsujina toimivat Oxfordin yliopistoon kuuluva Rothermere American Instituten perustuslakiaiheinen seminaari, Regents Park Collegen perustuslakiin, uskontoon ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvä oikeustieteellisen tiedekunnan ohjelma sekä lakia ja uskontoa käsittelevä Oxford Journal of Law and Religion -aikakauslehti.

”Hallitusvallan tulee turvata kansalaisilleen uskonnonvapaus”, esitti vanhin Oaks, entinen Utahin korkeimman oikeuden tuomari ja Chicagon yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori, joka on kirjoittanut ja puhunut uskonnonvapaudesta yli 50 vuoden ajan.

Vanhin Oaks sanoi, että äänekkäät tahot asettavat kyseenalaiseksi uskonnon suojelun, jonka hän mainitsi kuuluvan vuonna 1948 laaditun Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklaan. ”Toiset tahot pyrkivät jättämään uskonnon ja uskovat ihmiset sivustakatsojan asemaan esimerkiksi rajoittamalla uskonnonvapauden koskemaan ainoastaan kirkoissa, synagogissa ja moskeijoissa annettavaa opetusta sekä kieltämällä uskonkäsitysten julkisen ilmaisemisen.”

Lisäksi Oxfordin puhettaan edeltävänä päivänä, keskiviikkona 8. kesäkuuta, vanhin Oaks osallistui Lontoossa kaikkien poliittisten puolueiden yhteiseen kansainvälistä uskonnonvapautta käsittelevään All-Party Parliamentary Group (APPG) for International Freedom of Religion or Belief -kokoukseen Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneessa. Ryhmän tarkoituksena on tuoda paremmin esiin parlamentaarikkojen, median, hallitusvaltojen ja yleisön keskuudessa, että uskonnonvapaus on kansainvälinen ihmisoikeus. 

”Vaikka uskonnonvapaus on äärimmäisen tärkeä sivistyneessä yhteiskunnassa, on tärkeää kannustaa hallitusvaltojamme antamaan sille paljon suurempi painoarvo”, sanoi paronitar Elizabeth Berridge, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen jäsen sekä APPG for International Freedom of Religion or Belief -ryhmän toinen puheenjohtaja. ”Yhtenä suurimmista Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttiryhmistä otamme mielellämme vastaan 24 osakasorganisaatiolta saamamme jatkuvan kannatuksen, kuten sen omistautuneen tuen, jota saamme Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkolta. Sellainen tuki on mittaamattoman arvokasta tähän keskeiseen ihmisoikeuteen liittyvässä parlamenttityössä.”

APPG-kokoukseen osallistui myös parlamentin jäseniä, yhdysvaltalaisen kansainvälistä uskonnonvapautta käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja Robert P. George Princetonin yliopistosta sekä professori Cole Durham Brigham Youngin yliopiston kansainvälisen oikeustieteen ja uskonnon tutkimisen keskuksesta. Myös paronitar Berridge ja Robert P. George puhuivat tässä Oxfordissa pidetyssä tilaisuudessa.

Robert P. George sanoi Oxfordissa: ”Vastuu voimallisesta uskonnonvapauden puolustamisesta ei kuulu pelkästään hallitusvalloille. Myös uskonnollisilla ryhmillä on valtava vastuu. On välttämätöntä, että uskonnolliset yhteisöt toimivat – teologisista tai kulttuuriin liittyvistä eroista huolimatta – yhdessä samoin ajattelevien ihmisten kanssa, jotka edustavat toisenlaisia uskonkäsityksiä.” 

Pew Research Centerin tutkimukset osoittavat, että 84 prosenttia maailman väestöstä katsoo kuuluvansa johonkin uskontokuntaan. Tämän tutkimuskeskuksen mukaan 87 prosenttia maailman ihmisistä asuu kuitenkin maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan joko paljon tai erittäin paljon.

”On olennaisen tärkeää ymmärtää uskontoa sekä sen suhdetta maailmanlaajuisiin huolenaiheisiin ja hallitusvaltoihin, kun pyrimme tekemään maailmasta paremman paikan elää”, vanhin Oaks sanoi Oxfordissa torstaina.

Vanhin Oaks jatkoi: ”Vaikka uskonnonvapaus on suurimmassa osassa maailmaa tuntematon käsite ja vaikka muualla maailmassa sen uhkana ovat maailmallisuus ja ääriliikkeet, puhun sellaisen ihanteen puolesta, jossa vapaudet, joita uskonto pyrkii suojelemaan, ovat Jumalalta saatuja ja luontaisia, vaikkakin niiden toteuttajina ovat sellaisten hallitusvaltojen toisiaan täydentävät suhteet, jotka pyrkivät kaikkien kansalaistensa hyvinvointiin.”

”Monien länsimaisen sivilisaation merkittävimpien moraalisten edistysaskeleiden vaikuttimena ovat olleet uskonnolliset periaatteet, ja ne ovat siirtyneet saarnastuoleista yleiseen ajattelutapaan”, vanhin Oaks sanoi.

Vanhin Oaks sanoi, että suurin osa hyväntekeväisyystyöstä Yhdysvalloissa ”on lähtöisin uskonnollisista järjestöistä ja uskonnollisista aatteista sekä saa niiltä yhä tukensa mitä suurimmassa määrin.” Hän lisäsi, etteivät länsimaiset yhteiskunnat pysy koossa lainvalvonnan voimalla vaan niiden ihmisten ansiosta, jotka uskonkäsitystensä johdosta noudattavat säädöksiä vapaaehtoisesti.

”Minä väitän, että uskovien ihmisten uskonnolliset opetukset ja uskonnon kannustamat teot ovat välttämättömiä vapaalle ja kukoistavalle yhteiskunnalle ja että ne ansaitsevat edelleen lain suoman erityissuojan”, hän selitti.

Vanhin Oaks sanoi, että hallitusvaltojen ja uskontojen välillä on toisiaan täydentäviä velvollisuuksia ja että ”hallitusvalloilla on selvästikin oikeus odottaa kuuliaisuutta lakeja kohtaan ja kunnioitusta kulttuuria kohtaan” ja ettei yksikään valtio saa tarjota turvapaikkaa terrorismia edistäville järjestöille.

Hän sanoi, että tänä päivänä uskonnon ja hallitusvallan toisiaan täydentäviä toimintoja ”koetellaan ankarasti” Euroopassa.

”Enimmäkseen muslimiuskontoa ja -kulttuuria edustava valtava pakolaistulva maihin, joissa on erilainen kulttuuri ja erilaisia uskontoja, aiheuttaa ilmiselvästi vakavia poliittisia, kulttuurisia, sosiaalisia, taloudellisia ja uskonnollisia haasteita”, vanhin Oaks sanoi. Hän käytti kuitenkin esimerkkinä omaa uskontokuntaansa, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoa, osoittaakseen, kuinka uskonto ja uskonnolliset järjestöt voivat auttaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Mormonit ovat antaneet apua uskontoon katsomatta sekä pakolaisille Euroopassa että muihin humanitaarisen avun pyrkimyksiin kaikkialla maailmassa. Vuonna 2015 tämä kirkko oli mukana 177 hätäapuprojektissa 56:ssa eri maassa. Sen lisäksi sadat projektit, jotka liittyvät esimerkiksi puhtaaseen veteen, rokottamiseen ja näönhuoltoon, ovat auttaneet yli miljoonaa ihmistä kautta maailman.

Muita esimerkkejä ovat muun muassa tämän kirkon humanitaarisen avun LDS Charities ‑järjestön ja brittiläisen AMAR Foundationin välillä vuonna 2015 tehty yhteistyö rakennettaessa terveysasemia ISISin uhreiksi joutuneelle jesidivähemmistölle Pohjois-Irakissa sekä viisivuotinen avustushanke Kaakkois-Aasiassa sen jälkeen kun maanjäristys ja tsunami surmasivat vuonna 2004 tuhansia ihmisiä 14 eri maassa.

”Köyhistä ja puutteenalaisista huolehtiminen ei ole kirkossamme valinnaista tai satunnaista”, vanhin Oaks sanoi.

Hän päätti luentonsa puhumalla niistä monista tekijöistä, jotka Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa lisäävät sen vaikutusta. Näitä ovat mm. kokeneet vapaaehtoistyöntekijät, jäsenten antamat rahalahjoitukset sekä maailmanlaajuinen ruohonjuuritason organisaatio, joka voidaan saada liikkeelle välittömästi. Maaliskuussa 2016 tämän kirkon johtajat kehottivat kaikenikäisiä naisia auttamaan pakolaisia omilla asuinpaikkakunnillaan.

Vanhin Oaks pyydettiin myös pääpuhujaksi J. Reuben Clarkin lakiyhdistyksen Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin paikallisosaston ensimmäiseen vuosittaiseen konferenssiin, joka pidettiin Chorleyssa Lancashiressa Englannissa perjantaina 10. kesäkuuta.