Euroopan komissio kutsui mormonijohtajan uskonnollisten johtohenkilöiden korkean tason kokoontumiseen

Vanhin Patrick Kearon Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon Euroopan vyöhykkeen johtokunnasta sekä neljätoista muuta johtohenkilöä muista kristillisistä, islamilaisista, juutalaisista, buddhalaisista ja hindulaisista uskontokunnista keskustelivat haasteista, joita eurooppalaiset yhteiskunnat kohtaavat antisemitismin ja muslimivastaisen vihan lisääntyessä.

Tämän vuoden korkean tason kokoontumista isännöivät Frans Timmermans, Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja, sekä Antonio Tajani, Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja.

Keskustelun aikana uskonnolliset johtajat kertoivat näkemyksiään ja suosituksiaan siitä, kuinka käsitellä radikalisoitumista ja syrjintää. Vanhin Kearon tähdensi, että on tärkeää tarjota nuorille ”syy ja näkemys”. Hän sanoi: ”Monilta nuorilta puuttuu syy ja näkemys, joka auttaisi heitä tekemään elämässä oikeita valintoja. Meillä uskonnollisilla johtajilla on ensisijainen vastuu antaa johtamistavallamme heille arvoja ja periaatteita, joihin he voivat samastua ja kiintyä. Meidän pitää antaa heille myös tilaisuuksia palvella toisiaan sekä uskontokuntamme sisällä että ulkopuolella.” Aikana, jolloin vaikuttaa siltä kuin uskonnosta puhuvat äänet torjuttaisiin julkisesta keskustelusta, vanhin Kearon mainitsi myös, että ”kirkkojen on tärkeää tukea toisiaan, kun yksi niistä ahdistetaan nurkkaan”.

Frans Timmermans oli aiemmin avannut kokoontumisen sanomalla: ”Tämä dialogi on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Yhteiskuntamme edessä on perustavaa laatua olevia haasteita, ja kirkot ja uskonnot ovat niiden toimijoiden joukossa, jotka voivat merkittävällä tavalla edistää yhteiskunnallista eheyttä ja rakentaa siltoja eroavuuksien yli. Täällä tänään olevat johtajat ovat kumppaneita Euroopan komission kanssa kertoessaan kokemuksistaan taistelussa fundamentalismia ja syrjintää vastaan ja rakentaessaan keskinäistä luottamusta ja ymmärrystä.”

Antonio Tajani lisäsi: ”Me voitamme radikalismin ja fundamentalismin vain, jos pysymme yhdessä. Dialogi uskontojen välillä on ratkaisevan tärkeää yhteiskuntiemme arvojen puolustamiseksi. Eurooppalaisten instituutioiden tulee edistää tätä dialogia muuallakin kuin uskonnollisten johtajien ja teologian asiantuntijoiden kesken. Mukaan tulee ottaa nuoria. Meidän pitää investoida enemmän paitsi taloudelliseen tilanteeseemme myös nuortemme tulevaisuuteen. Me tarvitsemme menettelytapoja, jotka edistävät tulevien sukupolvien ja yhteiskuntien keskuudessa sellaisia keskeisiä arvoja kuten rauha, solidaarisuus ja ihmisarvon kunnioitus.”

Kokoontuminen tarjosi tärkeän foorumin keskustelulle yhdyskuntasuhteista, integraatiosta ja yhteiskunnallisesta yhtenäisyydestä. Keskustelujen tuloksia käytetään ensimmäisessä vuosittaisessa perusoikeuksia käsittelevässä keskustelutilaisuudessa, joka pidetään lokakuussa Brysselissä ja jonka aiheena on ”Suvaitsevaisuus ja kunnioitus: antisemitismin ja muslimivastaisen vihan ehkäiseminen sekä sitä vastaan taisteleminen”.

”Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkolle on ollut kunnia saada kutsu osallistua tähän vuoropuheluun, ja kiitämme Euroopan komissiota sen pyrkimyksistä tehdä yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen kanssa, jotta kaikkien ihmisten elämä Euroopassa tulisi paremmaksi. Tämä on tunnustus sille ainutlaatuiselle panokselle ja näkemykselle, jota kirkot voivat tarjota yhteisen edun hyväksi”, vanhin Kearon sanoi tilaisuuden jälkeen.

Vuodesta 2009 lähtien Lissabonin sopimus on suojannut vapaata, läpinäkyvää ja säännöllistä perustuslakeja koskevaa vuoropuhelua kirkkojen, uskonnollisten yhteisöjen sekä filosofisten ja tunnustuksettomien organisaatioiden välillä. (Artikla 17 TFEU).

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko – uskonnollinen yhteisö, jolla on puoli miljoonaa jäsentä Euroopassa – on äskettäin avannut Euroopan unionin toimistonsa Brysselissä. Jotta kirkko voisi paremmin palvella Euroopan yhteisöä, se pyrkii tekemään yhteistyötä poliittisten ja järjestäytyneiden toimielinten kanssa sekä auttamaan kansainvälisiä vapaaehtoisjärjestöjä, uskonnollisia organisaatioita ja kansalaisyhteiskuntaa.