Presidentti Oaks: Perustuslaki ’pakottaa’ rakentamaan rauhaa ja suojelee uskonnonvapautta

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentti Dallin H. Oaks piti keskiviikkona [16. syyskuuta 2026] Washingtonin kansalliskatedraalissa merkittävän puheen uskonnonvapaudesta ja viittasi Yhdysvaltain perustuslakiin keskeisenä välineenä rauhanrakentamisessa ja yhteisen perustan löytämisessä.

”Perustuslaki pakottaa jakautuneen kansan muodostamaan koalitioita, jotta he voivat toimia yhdessä”, sanoo presidentti Oaks, joka on tutkinut perustuslakia seitsemän vuosikymmentä tutkijana, juristina ja uskonnollisena johtajana. ”’Pakottaa’ on vahva sana, mutta se tarkoittaa juuri sitä, mitä perustuslaki tekee. Se asettaa sen, mitä nyt kutsumme ’rauhanrakentamiseksi’, perustuslain prosessin ytimeen, jotta vapaus, yhtenäisyys ja oikeudenmukaisuus suotaisiin kaikille.”

Tämä oli ensimmäinen kirkon presidentin puhe Washingtonin kansalliskatedraalissa, ”koko kansan rukoushuoneessa”, ja se pidettiin maan perustuslain päivän aattona. Tapahtuma, jonka otsikkona oli ”Usko, vapaus ja yhteinen hyvä”, käsitteli uskonnon ja Yhdysvaltain demokratian välistä suhdetta. Kokoontuminen oli osa katedraalin ”A Better Way” ‑sarjaa, joka kannustaa yhdysvaltalaisia löytämään yhteisen perustan ja kulkemaan yhdessä eteenpäin jakautumisen aikoina.

Presidentti Oaks sanoi osallistuvansa hankkeeseen, joka osaltaan ”ilmentää Jumalan rakkautta julkisessa elämässä” tarjoten ”toivoa yhtenäisyydestä ja moraalista viitekehystä, joiden avulla kuljetaan eteenpäin jakautuneessa maailmassa”.

Puheessaan presidentti Oaks pohdiskeli kirkon historiaa uskonnollisena vähemmistönä aina varhaisten pyhien karkottamisesta Missourista myöhempiin pyrkimyksiin elää rauhassa eri uskonkäsityksiä edustavien kanssa. ”Voisi sanoa, että meistä on pakosta tullut rauhanrakentajia sekä vapauden ja yhtenäisyyden puolestapuhujia”, hän sanoi selittäen, että myöhempien aikojen pyhät oppivat tekemään kompromisseja, jotka edistävät rauhaa säilyttäen samalla tärkeimmät uskonkäsityksensä ja käytäntönsä.

Presidentti Oaks lainasi ”erinomaista esimerkkiä” perustuslaillisesta rauhanrakentamisesta käytännössä ja viittasi Utahin kompromissiin vuodelta 2015. ”Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ja syrjimättömyyden puolestapuhujat – oikeudenkäynnin vastapuolina – ottivat yhteyttä toisiinsa ja osallistuivat neuvotteluihin. Sitä oli aiemmin pidetty mahdottomana”, presidentti Oaks sanoi.

Tuloksena oli lainsäädäntö, joka antoi Utahissa lisäsuojaa sekä uskonnonvapaudelle että syrjimättömyydelle.

”Vaikka laki ei antanut kummallekaan osapuolelle kaikkea, mitä se halusi, siinä soviteltiin molemmille osapuolille merkittäviä etuja”, profeetta sanoi. ”Tätä kaikkia hyödyttävää lopputulosta ei olisi voitu saavuttaa ilman lainsäädäntöprosessin dynamiikan mahdollistamaa etujen tasapainottamista.”

Presidentti Oaks, joka toimi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden entisen päätuomarin Earl Warrenin lainopillisena avustajana ja myöhemmin Utahin korkeimman oikeuden tuomarina, sanoi, että Utahin kompromissista saatu merkittävä opetus on se, että kiistanalaiset asiat nähtäisiin tilaisuuksina kuunnella muita ja oppia heiltä.

”Meidän kaikkien pitäisi hyväksyä se tosiasia, että olemme kansalaisia, jotka tarvitsevat toisiaan”, hän sanoi. Se edellyttää, että me kaikki noudatamme joitakin lakeja, joista emme pidä, ja elämme rauhassa joidenkuiden sellaisten henkilöiden kanssa, joiden arvot eroavat omistamme. Meidän pitäisi tehdä kaikkemme ymmärtääksemme muiden kokemuksia ja huolenaiheita, etenkin silloin kun ne eroavat omistamme.”

Tämä neuvottelu- ja koalitiotyö voidaan tehdä, hän lisäsi, ”vaarantamatta ydinarvoja”.

”Tämä prosessi vaatii yleisiä moraalisia vaistoja”, presidentti Oaks sanoi. ”Se tuottaa rauhanrakentajia jopa niissä tapauksissa, joissa kilpailevat ydinarvot saattavat estää lopullisen sovinnon.”

Profeetta sanoi, että toinen hyvä esimerkki rauhanrakentamisesta ovat ne kymmennet tuhannet myöhempien aikojen pyhät eri puolilla maailmaa, jotka lähtevät liikkeelle ja auttavat apua tarvitsevia luonnonkatastrofien jälkeen.

”Kun vapaaehtoisemme auttavat, hädässä olevat eivät kysy heidän uskonkäsityksistään. Samalla tavoin vapaaehtoiset auttavat kaikkia, eivät vain samoin uskovia”, presidentti Oaks sanoi. ”Miksi? Yksinkertaisesti siksi, että turvallisuuteen, perheeseen ja toivoon liittyvät syvällisemmät moraaliset tarpeet ovat keskeisellä sijalla. Tärkeää on se, että jotkut ihmiset antavat apua toisille ihmisille.”

Presidentti Oaksin mukaan palvelemisen lisäksi rauhanrakentajat parantavat ongelmallisia ihmissuhteita, vähentävät inhimillistä kärsimystä ja edistävät ymmärtämystä eri kansojen keskuudessa.

Lopuksi hän sanoi, että jumalallisen identiteettimme ymmärtäminen voi auttaa meitä toteuttamaan paremmin rauhanrakentamisen tärkeää työtä.

”Tieto siitä, että me kaikki olemme Jumalan lapsia, antaa meille jumalallisen näkemyksen kaikkien muiden arvosta sekä halun ja kyvyn nousta ennakkoluulojen ja rasismin yläpuolelle”, profeetta sanoi. ”Asuessani monia vuosia eri paikoissa tämän kansakunnan keskuudessa Herra on opettanut minulle, että on mahdollista noudattaa ja pyrkiä parantamaan kansakuntamme lakeja sekä myös rakastaa vastustajiamme. Vaikka se ei ole helppoa, se on mahdollista Herramme Jeesuksen Kristuksen avulla. Hän on antanut tämän käskyn rakastaa ja luvannut apunsa, kun pyrimme olemaan kuuliaisia sille.”

Kansakunnan rukoushuoneessa presidentti Oaks piti lopuksi oman rukouksensa.

”Rukoilen taivaalliselta Isältämme Hänen siunauksiaan meille, että me kaikki pyrimme olemaan rauhanrakentajia”, hän sanoi.

Ohjelman järjesti Washingtonin kansalliskatedraali yhteistyössä Brigham Young yliopiston Wheatley-instituutin kanssa.